sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Full-Christmas

Ah mun täysi-joulu alkaa nyt! Eilen tuotii kuusi ja koristelin pipareita illalla:))) Ja nyt mä siemailen iiiihanaa joulukahvia;) 
Lähen tänää myöhemmin Englantiin ja pääsin viimein stressistä irti, mul on täysin relaxed olo:)
Joulu on niin ihana,  en voi ymmärtää ihmisiä jotka ei tykkää. Paitsi jos niil on oikeesti joku tosi raskas syy... Jouluna tulee ajateltuu muitaki sillee kunnolla ja ihaninta on ku sä annat lahjan ja se avaaja OIKEESTI ilahtuu siitä:) Siitä tulee ittelleki hyvä mieli:) Mut toisaalta kyllä tulee täysin epäonnistunu olo, ku toinen yrittää saada jonkinäkösen säälittävän hymyn kasvoilleen ja kiittää hampaiden välistä.
Hankalat lahjansaajat vois kertoo mitä ne haluaa, ettei tulis sellasta kökköö lahjaa. Okei kyl mä tiiän et itte oon tosi huono pyytää lahjoja kavereilta... Mut vanhemmille mä annan selkeet ohjeet, jotta kun sukulaiset kysyy: "Mitäs se Nea haluaa tänävuonna?" , nii ne osaa vastaa kunnolla;) Mä oon todennu et se on toimiva järjestelmä ja suosittelen;))



ps. Pyydän anteeksi kirjoittelu taukoa ja harmikseni se jatkuu uuteen vuoteen asti, koska oon siellä Englannissa.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Anteeks:D

Huhhuh! Viimeinkin joululahja projekti on done!
Sain kaikille ostettuu lahjat ja must jokaselle hyvät:) Mut nyt must rupes tuntuu et oisko mun sittekki pitäny ostaa sille ja tälle ja tolle... Mut mun lompakko on kärsiny liikaa en voi enää kiduttaa sitä;/
Sit ois vaa miljoona muuta asiaa mitä tehä... Täst sen taas huomaa, en ollenkaa stressaa tai mitää. Se ei haittais nii paljoo jos vaan mä stressaisin, mutta ku mä tartutan sitä kaikille...:D Anteeks.
Eikä stressi oo ainoo mitä mä tartutan, kuulemma myös kaikkii letkautuksii, mut se nyt ei oo nii vaarallista;) Sitäpaitsi mul vaihtuu nii tiuhaa mun "sanonnat", et sil ei oo mitää välii:) Siis ainakaa mulle.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Me, myself and I


I'm back, vihdoin! Huomen viel viimene koe, mut sit se on over... Paitsi että sitten mä lähden 19 päivä Englantiin,  enkä tiiä pääsenkö sieltä kirjottelemaan Mutta kuitenkin, asiaa:

Ai, että mua ottaa päähän...me, myself and I.
Että ihminen voi oikeesti olla tyhmä. Mua ärsyttää iha suunnattomasti, ku oon lihonu ihan kamalasti, en tykkää ollenkaanl;( Mutta siitä huolimatta käyn koko aika jääkaapilla ja leivon ja syön vaikkei ois oikeesti nälkä. Kuinka tyhmää! Mietin et: "ei, minun ei pitäisi pistää tätä suuhuni", mut silti jostain kumman syystä mä löydän itseni mussuttamasta sitä, mitä se nyt ikinä sattuukaan olemaan...
Mul on tosiaan joku ongelma. Sit aina mä päätän et nyt mä vähennän syömistä yms. Ja taas mä mussutan menemään, kuten tavallista. Ei näin.
Sit se en oo ainoastaan minä, joka huomaa asian. Vaan kun perhe huomaa, et Nealla rupee kilot kertyy nii huh sitä piikitelyn määrää... "aiotsä tosiaan syödä noi molemmat leivät" "menistsä koirankaa lenkille, se tekis iha hyvää sulle" jne. Okei nyt tätä ei oo ollu nii paljoo, mut viime kevät... Se oli just tätä.
ps. muistakaa, mä diggaan iha sikan mun perheestä:) I wouldn't change a thing<3 (maybe)

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Sorry

Hyvin pahoillani, mut nyt tulee olee LUULTAVASTI hieman taukoa, kun mulla on kuten sanottu kokeita ja koko ens viikko tulee koituu mun kuolemakseni...
Joten inspiraation puutteessa, en kirjota ainakaa nyt muuta, very sorry. :)

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Kokeet

Äh.. En jaksa enää mun voimat ehtyy... Ja multa viedään viikoloputkin, täysin epäreilua!
Viikonloppuna pitäis kerätä voimia ja valmistautua uuteen viikkoo, mut tää on täysin ristiriidassa maanantai-kokeiden kanssa. En ehi tyylii tekee vkloppuna mitää muuta ku lukee kokeisii ku maanantaisin on kokeita + viime lauantain oli viel kouluu, joten hengähtämisestä ei ollu tietookaa.
Ajattelin et jee, nyt on ollu nii paljo kokeita et enää ei voi olla paljoo mitää... NO arvatkaa mitä shittii, mul on viel ainaki 5 koetta ees, KUOLEMA! Kaikkien näiden hiton kokeiden takia mun sosiaalinen elämä ehtyy olemattomiin, ja must tulee erakko. Onks kivaa? Must ei... Okei ehkä mä vähä dramatisoin, mut silti.Sit ajattelin et no mähä voin sit relax menemällä kahville tai leffaa kavereiden kanssa, go minä... Miten hitossa mä ehin jos mun pitää lukee kokeisiin. Joten no chance to reload piste.
Nojoo, ehkä mä vaan yritän parhaani ja näillä mennään.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Tyyli

Joskus on tosi ärsyttävää, et massan paineen takia ei voi pukeutuu JUST sillee ku haluu... Okei myönnän et en kulje hupparissa ja farkuissa, mut silti en mä ihan sellasii vaatteit käytä mitä haluisin, koska .... nii. Katseet, pukeudut vähänki erilailla, niii sit saat kestää hirveit katseita ja kuiskimista sun muuta. Miksei ihminen saa olla sellane ku haluaa?
Oikeesti miks pitäis olla sellane yhtenäinen massa, tuntuu niiku kaikki ois vaa toistensa kopiota. Must se on hienoo, ku jotkut on löytäny oman tyylinsä:) Muutamista ihmisistä pystyy tosi hyvin kertoo millanen niiden tyyli on HUOM muutamista. Tiedän, et vähän ku kaivais nii tosi monilta löytyis makeit tyylejä ja muuta... Mut niiden pitäis vaa saada vähä itsetunto-boostii tai jotai.
Toivon et ku pääsen lukioon, nii pääsisin eroon ympäristön paineista ja pystyisin pukeutuu just sillee ku haluun. Noh sen näkee sitte;)

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Prinsessat

Kaikki lasten leffat ja jotkut sarjatki osaa olla niin alentavia naisia kohtaan. Miettikää nyt, kaikki prinsessa leffat -->joka ikinen prinsessa on tarvinnu sen prinssin /miehen saadakseen onnellisen loppunsa. Ainoo jossa melkeen onnisuttiin oli Mulan, mut sit sekää ei ollu aidosti onnellinen ennen ku se sai miehen. Miksei nainen vois joskus olla itsensä pelastaja? Kaikista naishahmoista on tehty sellasia avuttomia ja muuta...
PLUS mä muistan mä olin tosi upset, eli loukkaantunu, ku kenelläkää Disneyn prinsessalla ei ollu vihreitä silmiä. Must se oli niin törkeetä, koska mulla on vihreet silmät, enkä voinu samaistuu (mukamas) keneenkää. Arielilla, Tuhkimolla ja Ruususella on siniset, Lumikilla, Jasminilla ja kaunottarella on ruskeet, joten kellään ei ollut vihreitä KUNNES tuli kaksin karkuteillä (tangled) ja siinä sillä prinsessalla on vihreet silmät :) Ja nyt oon happy;)

torstai 24. marraskuuta 2011

Raha

Oikeesti jos rupee kelaa, me ollaa kaikki ihan työn ja koulun orjia... Joka aamu me noustaan ja raahaudutaan töihin/kouluun ja kulutetaan aikaa jollon emme ole koulusaa, koulu juttuihin, kuten: läksyihin, kokeisiin lukuun ja esitelmiin.
Miks ei me yksinkertasesti jäätäis vaa himaa, tai sit vapaa-ajalla vaa möllötettäis. Ei, koulussa me tähdätään hyviin arvosanoihin jotta me päästään hyvään jatko-opiskelu paikkaan jotta me saatais kunnnon tötitä jotta me voitais raataa koko loppu elämämme.Siis elämä pyörii täysin ja totaalisen kokonaan rahan ympärillää, me halutaan sinne töihin sen rahan takia. Eihän me nyt muuten töitä tehtäis... Tai näin mä oletan.
Uskomatonta ajatella et koko maailma pyörii sellasten säälittävien paperilappusten ympärillä.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Tsuihtsaih!

JEEEJEJEJEJEJEE! Oikeesti ihanaaa, nyt en enää kestä! Elokuusta asti haaveillu joulusta ja syöny jo kuulkaas piparkakkutakinaa, joulusuklaata, juonu omenakaneli-teetä plusplus:)))) Voi joulu on kohta tääälläää, hihiii<3
Mul on niiiin joulunen olo en kestä odottaa viel niiii pitkäää, joululaulutki rupee ehtyy ku hoilannu niit jo melkee 4 kuukautta!
Ens viikolla saa avata ensimmäisen luukun joulu-kalenterista, ja sit lähtee meijän perheessä semmone leipomiskausi että huhhuh! Saan viimein leipoo: joulutorttuja, pipareita, piparkakkutaloja ja kuusia, pieniä joulumakeisia ja kaikki leviää kuin pullataikinat, hihii;)<3 Sitten 19.12 minä lähden tsuihtsaih levittämään jouluintoani Englantiin äiskälle ja kaiikille muillekiii;) Ne saa siellä maistaa OIKEITA pipareita, eikä mitää gingerbread shaibaa;) Ja sit mä rakastutan ne joulutorttuihin ja leivon niille vaikka ja mitä:)))))) VOI vielä kuukaus! Mut ensviikolla se ilo alkaa, varokaa vaa;)

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Syyllisyys

Oih, oli ihanaa päästä pitkäst aikaa tuhlailee rahoja;)<3
Ostin ittelleni ehk niiku mahtavimmat farkut + ihanat korkkarit JA sain ostettuu joululahjoi wuhuu!
Nyt oon iha häpihäpi paitsi et painaa syyllisyys siit raha määräst mitä kulutin.... nojoo. Mulle käy aina näin, oon tosi tyytyväinen mun ostoksii, mut sit poden silti niist hirveet syyllisyyt. En tajuu mist se johtuu...
Oon miettiny mitä mä voisin asialle tehä ja kelasin et ehk mun pitää vaa lopettaa koko shoppailu, mut en kykene:D Mut sit toisaalt on inhottava potee joka ostoksen jälkee hirveet syyllisyyt;/ Oon toivonu et voisin vaa lopettaa sen syyllisyyden tuntemisen, mut sekää ei onnistu. Tiedän monia asioit mistä mä en sais kantaa syyllisyyttä, koska ne ei yksinkertasesti oo mun syytä, mut silti tunnen hirveetä syyllisyyttä. Toivoisin et voisin vaa lopettaa, koska joskus se on tosi rankkaa, mut nou can do. Ehkä mä viel joku päivä opin:)

lauantai 19. marraskuuta 2011

Synttärit!

Eihä sitä nyt joka päivä täytä vuosia, mut sinä päivänä ku täyttää, nii tuntuu et oiss täysin normaali päivä.
Mikään ei muutu. Ok täytin tänää viistoist, mut must ei silti tunnu mitenkää erilaiselt:( Pienenä synttärit oli niiku mega juttu ja sitä odotettii jo viikko enne pissat housussa. Nyt ei mitää. Elämä on tylsempää näin, ois yyber paljo kivempaa jos oisin intopipona venannu jo maanantain et lauantain täytän vuosii tai jos oisin saanu järkättyy ittelleni jotkut pienet tai isommatki juhlat.
Ei, heräsin tänä aamuna, okei mul oli kaveri yöt joka oli yyber ihana, mut sit mikään ei muuttunu ja loppu päivän kuolin tylsyytee...
No toivottavasti ens vuon sit sweet sixteen, toivottavasti;)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Thänk juu

Tiiätteks, mul on aivan ihania ystäviä.
Oon iha hirvee pummi, mut silti joka kerta kun pyydän kyytiä saan myöntävän vastauksen ja hymyn kaupan päälle. Mua itteeni hävettää ku joudun aina pummailee kyytii, mut joskus multa jopa kysytään, et haluunkss kyydin tai tarttenks kyytii. Se on niin ihanaa! Enkä voi oikeesti tarpeeks kiittää!
Tottakai haluun uskoo, et ne hyvää hyvyyttään ottaa mut kyytiin, mut on mul kyl käyny mieles, että ne ottaa mut kyytiin koska ei kehtaa vastaa kieltävästi. Toivon ettei... Se ois inhottavaa.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Helpotus!

Tänään sain lievennystä ahdistukseeni. Eilen olin vielä hieman epävarma et mihin mä haluun lähtee opiskelee ysin jälkee... Nyt tiiän 100% varmasti, että pistän ykkösvaihtoehdoksi Kallion lukion.
Olin tänää sielä avoimissa ovissa, tutustumassa. Sain ihanan ystäväisen mukaani tutustumaan ja oon iha sika kiitolline et se lähti mun mukaan, vaikkei itte ollu niinkää kiinnostunu opiskelusta Kalliossa:)
Aluks saatiin muutama näyte ilmasutaidon muodoista, joita on mahollista opiskella sielä. Sitten mentiin odottamaan luentoa Kallioon hakemisesta. Sitä ennen, ku odoteltii että se alkaa, pari ystävää jotka opiskelee Kalliossa tuli moikkaa, joka oli tosi kiva:)) Sitte sen luennon jälkee synty hirvee ruuhka ovelle, ku odottelin että se ryysis liikkuu kuulin taputusta. Ihmettelin että "mitä ne sielä nyt taputtaa?" ku pääsin lähemmäks ovee kuulin kannustus huudon "NEA!NEA!NEA!" Järkytyin. Kun viimein pääsin ovista ulos, samaiset kaksi ystävää kerskuivat ylpeinä, kuinka he olivat saaneet koko koulun taputtamaan minulle. Häpesin silmät päästäni! Olin iha nolona ja varmaa tulipunanen... Nojoo, eikai se haittaa:D
Että kiitos vaa, näillä on hyvä mennä;D:)

maanantai 14. marraskuuta 2011

Ahdistus

Ahdistus!
Ruvettiin liikka-tunnilla juttelee kouluista ja tulevaisuudesta. Kyseltii kaikilta tytöiltä omia suunnitelmiaan. Mulle iski hirvee ahdistus! Tiiän et pyrin ykkös vaihtoehtona Kallion ilmaisutaidon lukioon, mut en tiedä yhtään mitä teen jos en pääsekään. Mulla ei oo backup pläniä ja tää ajatus ahdisti mua niin paljon, et mua rupes oksettaa...
Ku puhun täst vanhemmilleni, ne kummastelee et miks en oo miettiny asiaa? No tottakai oon! En oo vaa päätyny mihkää... En tiedä, ja se tässä ahdistaaki. Mietin pääni puhki, mut en silti saa ratkaisuu:(
Ois nii ihanaa jos vaa heräisin joku aamu vastaus kielenpäällä ja sit se ois siinä. Oon nii kade sellasille ihmisille jotka tietää tasantarkka jo kaiken... Mut toisaalta voishan olla, et mul ei ois mitää suuntaa jatko-opiskelujen suhtee.
Nojoo, toivottavasti tää tästä...

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Lahjat

Lahjat on hankalia katot sä mistä kulmasta tahansa. Niit on hankala ostaa ja niit on epämukavaa pyytää, varsinki jos et tiiä mitä haluut.
Mul on ollu sellane pieni stressi joululahjoist jo elokuust asti, mut nyt ku mult ruvetaa kyselee, et mitä mä haluun, nii se todella iskee...
Tajusin eile, et mul on synttärit ens viikol, tavallaa ilahduin mut toisaalta kauhistuin... Mitä mä sanon, sit ku mult kysytää: "Mitäs toivot lahjaksi?" No onneks mul on ees pari juttuu mitä sanoo, mut koht on taas joulu, enkä taaskaa tiiä;/
Noh sitte ostajan kantilta, sain esimakuu näin isänpäivänä kuinka ahdistavaa on yrittää hankkii lahjaa josta sen saaja ilahtuis. Oli iha kamalaa, en tienny yhtää mitä ostaa ja päädyin tyylii karkkii. En voi ostaa joululahjaks kaikille karkkii se ois tyhmää... haluisin ostaa kaikille jotai sellast omaperästä ja mistä ne ilahtuis:)
Jos kellää on mitää hyvii vinkkei kenen vaa lahjaks, nii pliiiis help me!
ps. Huomatkaa että olen köyhä teini, jolla ei ole varaa mihinkään;)

torstai 10. marraskuuta 2011

Kiire

Mun mielestä mul on iha järkyttävä aikataulu.
Lähen kotoo puol kasi ja tuun takas joskus ysilt. Sen kestäis, no problem, jos sen koko ajan vaa hengais jossai kavereide kaa. Mut ku sen koko ajan mä juoksen paikast toisee ja koitan ehtii harrastuksest seuraavaa, nii loppuje lopuks ku pääsen himaa oon iha ryde!
Voisin vaa lösähtää sägylle ja nukahtaa siihe, mut ei. Pitää käydä suihkus ja syödä iltapala, pestä hampaat ja putsata kasvot ja KUOLEMA!
Mut toisaalta on iha kiva et en vaa istu himas tai "räi cittarin nurkal." Ja sitäpaitsi mul on kivaa kaikis mun harrastuksis:)

tiistai 8. marraskuuta 2011

Luovuus

Ah, pääsin tänää käyttää luovuuttani ja olin iha järjettömän ylpee lopputuloksesta;)
Leivottiin kreppejä ja sitte täytteen kanssa sovellettii, valmistettiin iha sikahyvä täyte. Ja huomatkaa se oli täysin päästä keksitty! Sen jälkee oli pakko kirjottaa resepti ylös:))
Ne oli semmosia joulusia kreppejä, sopis hyvi johki pikkujouluihi:)
Tykkään iha sikan leipooo, se on sellai missä pääsen rentoutuu:) Mut yleensä leipomisessa, joutuu suht orjallisesti seuraa reseptei. Ei se yleensä mua häiritse, mut oli kyl ihanaa päästä myös käyttää luovuuttaan keittiössä tai tarkemmin leivonnassa:)
Rakastan leipomista, mut mun järjettömän aikataulun kaa sitä ei paljon harrasteta ja sen takii otan kaiken irti lomista ja sillo meijä perhe levii ku pullataikinat;D

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Ateisti

Mul on niiiin syylline olo.
Oon totaaline ateisti, ja silti käyn tätä nykyy kerra viikos seurakunnassa. Niin tekopyhää ku olla ja voi...tiiän.
Kielsin kaikkia antamasta mulle ristii rippilahjaks, koska mun mielestä se ois ollu tekopyhää kantaa ristii kaulassa. NO kuinka tekopyhää on kouluttautua isoseks ja pitää sitte leirillä raamista, ku itte en usko mihkää siihe skeidaa.
Plus pidän ilmaisutaidon kerhoo lapsille, kuinka ollakaan: seurakunnan nimiin.
Mut ajattelin, et ehkei se oo nii paha jos kulutan yhen vuoden mun elämästä seurakunnassa, vaikka oonki ateisti. (Taas se jos...)
Mut vaikka en itte usko tähä, nii mul ei oo MITÄÄN niitä vastaa jotka uskoo. Must on vaa hyvä et edes joku löytää turvaa siitä. Ja sitäpaitsi on mielenkiintos käydä keskusteluu aiheesta ihmisten kaa joilla on erinäkökulma.:)

torstai 3. marraskuuta 2011

JOS

Sitä aina tulee jossiteletuu... Jos olisin syntyny alku-vuodesta, mun ei tarttis maksaa nii paljoo mopokortista. Jos mun äiti asuis Suomes, nii oisin matkustellu paljo kaikkialle muualleki ku Englantii eikä mun matkustus himo ois näi suuri. Jos liikkuisin vähä enenmmä voisin olla laihempi.
Tää on kaikki jossittelua, en tiiä onks se nii kovin tervettä...
Pitäis enemmä käyttää sanaa kun ja miettii et okei en oo syntyny alku-vuodesta ja joudun maksaa kortistani vähä enemmä. Mut minkäs sille voi, sellast se on, no can do. Tottakai se vähä harmittaa, mut näillä mennään. Pitäis aina yrittää löytää asioiden hyviä puolia, eikä miettii: "mitä jos asiat ois ollu toisin."
Oikeesti pitäis vaa lopettaa se jossittelu ja elää täysillä, ja mennä niillä mitä on:)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Äiti

Tulin tässä miettineeks et äidit on ihania, ne on aina siinä ku tarttee ja ainaki mä voin puhuu mun äitille mistä vaa:)
Ainoo ongelma on, et mun äiti asuu Englannissa. Ja mä en aina saa juteltuu sille ku tarttis. Tiettekste sen fiiliksen, ku haluis vaa ison halin ja avautuu. Useesti kaveri kelpaa iha yhtä hyvin, mut joskus haluis vaa jutella äitille. No se on hankalaa rupee huutaa johki tuhansie kilometrien päähä... Sit en voi ees soittaa, ku omasta puhelimesta se on liian kallista ja iskän työpuhelin ei aina oo saatavilla. Ja kasvotuste näkee vaa kerran kaks vuodessa, se on vähä syvältä.
Mut onha tässä hyviäki puolia: Oon saanu äärettömän hyvän englannin-kielen pohjan:) Nyt mä oon kyllä ruostunu, ku en oo käyny kunnon keskusteluu englanniks pitkää aikaa, mut pienenä kukaan ei ois uskonu etten oo paikallinen;)

tiistai 1. marraskuuta 2011

Mun mielestä

Mä kyynelehdin tänää mun siskon takii. Mul on sitä hirvee ikävä ja harmittaa iha sikana etten tunne sitä enää...
Jälkeenpäin ajattellen; mun mielestä sisarukset on iha hyvä syy vieräyttää pari kyyneltä.
Jos olisin sellasta ei-itkijä -tyyppiä nii must tää ois hyvä syy kerranki tirauttaa. Mut mä en oo... Oon oikee spiidaaja. Pillitän välillä iha turhaanki, mut parempi ulkona ku patoutuneena sisällä.
Mut tää on vaa mun mielipide;)

maanantai 31. lokakuuta 2011

Eka kerta;)

Tajusin tänään et ilman kahvia mä en ainoastaa oo enää nii pirtee ku yleensä, mut mun stressitaso nousee pilviin ilman sitä. Tiiän et kahvin keraki mä oon iha järkky stressimöykky, mut nyt se nous nollast sataa minuutissa!
Ei siinä sinänsä oo mitää pahaa, koska rakastan kahvii<3 Se on vaa nii hyvää ja ilman sitä aamu ei vaa lähe kunnol käyntii:) Ja se ihanuus mennä joskus vaikka koulun jälkee kahville...mmm. Se ku tilaa sen mocha latten ja pääsee juttelee syvällisii jonku ystävättären kaa, arjen kohokohtia;) Tai kesällä hauskan shoppaus-rumban jälkee istahtaa alas ja saada nenän eteen kylmä mocha frappe...ah<3
Muistan ekan kerran ku join kahvii must tuli iha järkyttävä sähköjänis, en ollu hetkeekää paikallaa tai hiljaa ja äitil meenas mennä hermot;D Seuraavan kerran ei tullu mitää ja se onki ainoo kerta jollon on tullu noin näkyvä reaktio siihe:)

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Aloitus

Hui ompa jänskää! En oo koskaa blogannu vai miten se nyt sanotaa? En tiiä mitä tällasii blogeihi yleensä kirjotetaa, mut mä ajattelin vaa kirjottaa mitä mä ajattelen:)
Mun kaveri ehdotti mulle blogin alottamista ja tässä sitä nyt ollaa:D En lähteny tekee tätä lukijoiden takii, ajattelin vaa et ehkä se on iha hyvä aina välil kirjottaa ylös mitä ajattelee:) Että vaikka saisin vaa yhen lukijan nii who cares;)
Toivottavasti saan ens kerral jotai vähä fiksumpaa kirjotettavaa, mut mä pistän tän nyt alottelijan piikkii;)