keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Äiti

Tulin tässä miettineeks et äidit on ihania, ne on aina siinä ku tarttee ja ainaki mä voin puhuu mun äitille mistä vaa:)
Ainoo ongelma on, et mun äiti asuu Englannissa. Ja mä en aina saa juteltuu sille ku tarttis. Tiettekste sen fiiliksen, ku haluis vaa ison halin ja avautuu. Useesti kaveri kelpaa iha yhtä hyvin, mut joskus haluis vaa jutella äitille. No se on hankalaa rupee huutaa johki tuhansie kilometrien päähä... Sit en voi ees soittaa, ku omasta puhelimesta se on liian kallista ja iskän työpuhelin ei aina oo saatavilla. Ja kasvotuste näkee vaa kerran kaks vuodessa, se on vähä syvältä.
Mut onha tässä hyviäki puolia: Oon saanu äärettömän hyvän englannin-kielen pohjan:) Nyt mä oon kyllä ruostunu, ku en oo käyny kunnon keskusteluu englanniks pitkää aikaa, mut pienenä kukaan ei ois uskonu etten oo paikallinen;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti